Parvimalli on erinomainen itseorganisoitumisen työkalu. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se toimii seuraavasti:

Organisaatiossa tunnistetaan toimintaa tai energiaa vaativa asia. Perustetaan parvi, ilman sen kummempia seremonioita. Aloite voi tulla keneltä tahansa, joka huomaa parven tarpeen. Aloitteen voi siis tehdä työntekijä tai yrityksen johto, mutta vertaisena, ei ylhäältä annettuna.

Mitä eroa parvityöskentelyllä sitten on perinteiseen projekti- ja tiimityöhön verrattuna? Parvi muodostuu orgaanisesti ja paikallisesti. Kukaan ei määrää parvea perustettavaksi eikä ketään parven jäseneksi, vaan siihen liitytään ja siitä poistutaan ketterästi tarpeen mukaan, itseohjautuvasti. Parvia myös syntyy ja kuolee sen mukaan, mitä tarpeita organisaatiossa tunnistetaan.

Erona perinteiseen ovat myös parven jäsenten vapaaehtoisuuteen perustuvat, selkeät roolit.

Tekijät ovat parven ydin. He ovat sitoutuneita parven tavoitteisiin, ylläpitävät parvea, ja ottavat vastuun parven toiminnasta ja päätöksenteosta. Auttajat ovat käytettävissä parven tarpeisiin, mutta he eivät tekijöiden tavoin sitoudu parven tavoitteiden edistämiseen. Tämä on hyvä vaihtoehto silloin, kun parven asia kiinnostaa, mutta oma aika tai kiinnostus ei riitä aktiiviseen osallistumiseen. Auttajat voivat myös toimia parven sparraajina antaen hyödyllistä ulkopuolista näkemystä tekijöille.

Myös seuraajat ovat kiinnostuneita parven tavoitteista. He haluavat ehkä oppia jotakin tai kokevat muuten kiinnostusta asiaan, mutta heillä ei ole aikaa tai halua osallistua parveen tekijän tai auttajan roolissa. Seuraajat “peukuttavat” parvea ja saattavat jossain kohdassa siirtyä esim. auttajaksi tai tekijäksi.

Leikkimielisesti parvimalliin voidaan (erään parvimallia jo pidempään kokeilleen asiakkaamme tavoin) lisätä vielä trollit. Usein trollit saapuvat paikalle, kun asiaa on jo edistetty tai siitä on tehty päätös, antavat mielipiteensä ja poistuvat takavasemmalle.

On tärkeää tunnistaa trollin rooli, sillä parven yksi keskeisimpiä hyötyjä on vallan ja vastuun siirtyminen samaan paikkaan. Jos haluat vaikuttaa asioihin, ryhdy tekijäksi tai auttajaksi, mutta älä arvostele sivulta tai ilmoittaudu asian edistäjäksi ilman todellista sitoutumista asiaan.

Mutkatonta parveilua

Parvet ilmestyvät ja lakkaavat olemasta hyvin vähäeleisesti. Niitä syntyy ja kuolee. Parvityöskentelyn kuluessa ja parven elinkaaren aikana roolit voivat vaihtua tai hetkellisesti liukua ja sulautua toisiinsa. Roolimuutokset tukevat itseohjautuvuutta. Parven jäsenet voivat toisin sanoen vaihtaa jäsen-statustaan hyvin joustavasti sekä parven että siinä olevien jäsenten tarpeen mukaan. Riittää, että ilmoitat parven muille jäsenille, jos sinulla ei enää ole mahdollisuutta olla aktiivinen tekijä, hyödyllinen auttaja tai kiinnostunut seuraaja.

Mutta miten on mahdollista, että sitoutunut tekijä voi noin vain hypätä omalla ilmoituksellaan pois parvesta? Mitä silloin tapahtuu parvelle? Vastaus löytyy itseorganisoitumisesta:

Parvien olemassaolo perustuu vapaaehtoisuuteen ja sisäiseen motivaatioon. Ne ovat tarpeeseen syntyneitä, paikallisia ja voivat hajaantua ja kokoontua vapaasti. Parvi on vastuussa siitä, että asiat yhteisössä edistyvät, mutta yksittäiset ihmiset parven sisällä voivat itse määritellä roolinsa. Jos kaikki tekijät siirtyvät pois parvesta, on yhteisön hyvä herätä asiaan. Miksi tässä parvessa ei ole enää tekijöitä? Emmekö tarvitse parvea enää? Vai laiminlyömmekö me yhteisönä tärkeää asiaa, jota pitäisi edistää? Parvien todellisuus kertoo itse asiassa organisaation todellisuudesta. Mihin laitamme energiamme? Teemmekö yhteisönä oikeita asioita? Otammeko riittävästi vastuuta?

Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, sillä kyse on organisaation kulttuurista. Parvimalli auttaa meitä huomaamaan, mitä meillä oikeasti tapahtuu ja mihin tarvitaan muutosta.

Roolien lisäksi parvien toimintaa ohjaa yksi hyvin tärkeä tekijä: läpinäkyvyys. Parven tehtävänä on kertoa muille, miksi parvi olemassa, mitä ongelmaa se on ratkaisemassa ja mitä tavoitteita sillä on. Tärkeää on tiedottaa, keitä parveen kuluu ja mistä sen voi löytää.

Tähän voidaan organisaatiokohtaisesti miettiä sopivia ratkaisuja. Käytössä voi olla esimerkiksi fyysinen tai digitaalinen seinä, josta näkyy parvien reaaliaikainen kokonaistilanne. Viikko- tai päiväpalavereissa voidaan lyhyesti tarkistaa parvien status ja miettiä, vastaavatko parvet organisaation tarpeita. Ovatpa jotkut asiakkaamme perustaneet jopa “parvien parvia”, metaparvia, joiden tehtävänä on fasilitoida parvityöskentelyä ylipäänsä.

Parvimalli kukoistaa luottamukseen perustuvassa kulttuurissa


Parvimalli on
ennen kaikkea organisaation käyttöön tarkoitettu työkalu. Se on juuri niin käyttökelpoinen kuin miten ja mihin sitä käytetään. Parvia voi ja kannattaa perustaa aina, kun sellaisen tarve tunnistetaan. Parvia voidaan muodostaa niin asiakkuuksien kuin sisäisten asioiden ympärille.

Parvimallista on helppo innostua. Se on myös helppo ottaa käyttöön matalalla kynnyksellä, mutta haasteita sen käytössä toki myös on. Kun vastuu ja valta yhteisistä asioista hajautetaan parville, on radikaali avoimuus tärkeää. Parvet ovat vastuussa muulle organisaatiolle siitä, että tehtävä edistyy ja tieto asioista liikkuu. Samoin on oltava hereillä siitä, että parvet eivät jää vain listaksi kahvihuoneen seinälle. Fasilitointia pitää tehdä jatkuvasti.

Organisaation on myös hyvä pysähtyä säännöllisesti reflektoimaan jo opittua ja säätää parvimallia sen mukaisesti.

Parvimalli toimii, kun organisaation kulttuuri tukee itseorganisoitumista ja perustuu avoimuuteen ja luottamukseen. Työkaluna se ei itsessään ratko ongelmia, mutta sitkeällä sitoutumisella siitä tulee erinomainen tapa saada ajantasaista ymmärrystä organisaation kulttuurista: siitä, mitä asioita pidämme tärkeinä ja mihin ihmiset oikeasti käyttävät aikaansa. Parvimalli on siis mainio keino tarkastella organisaatiomme todellista kulttuuria eli sitä, mitä meillä tapahtuu silloin, kun kukaan ei katso.

Parvimallin käyttöön ja soveltamiseen meitä on innostanut mm. Janne Ruohisto ja hänen pitkäjänteinen työnsä parviajattelun parissa. Hänen ajatuksiinsa voi tutustua esimerkiksi lukemalla hänen artikkelinsa parvityöskentelystä.