Itseohjautuvuus lienee yksi vuoden 2018 trendisanoja.
Sanat ovatkin tosi tärkeitä, kun etsitään yhteistä ymmärrystä siitä miten ja mihin ollaan menossa. Siksi niitä kannattaa tarkastella vähän lähempää.
Itseohjautuvuuden sijaan voisi olla hedelmällisempää puhua yhdessäohjautuvuudesta. Itseohjautuvuudesta puhuttaessa liitämme termiin usein autonomian, merkityksellisyyden ja sisäisen laumaan kuulumisen tarpeen. Perinteisesti määriteltynä itseohjautuvuus saattaa kuitenkin jopa hidastaa tai estää näitä perustarpeita? Yhdessäohjautuvuus kuulostaa enemmän siltä, mistä itseohjautuvuusteoria (Ryan&Deci https://fi.wikipedia.org/wiki/Itseohjautuvuusteoria ) puhuu.
Merkitysohjautuvuus räjäyttää jo verbaalisen pankin.
Onko näillä termeillä merkitystä? Onko kyse vain kielellisestä kikkailusta? Väitän, että kielellä on iso merkitys, kun haluamme uudistaa työelämää. Vanhoilla termeillä uusista asioista puhuttaessa ajaudumme usein umpikujaan.
Merkityksellistä työpäivää!