Miten päädyitte noin solmuun? Kahdella tapaa. Ensin hitaasti, sitten äkkiä.

Hemingway sitaattia hyväksi käyttäen heitän, että organisaatioon pääsee rakentumaan mittava määrä tehottomuutta kahdella tapaa. Ensin hitaasti ja sitten äkkiä. Miksi?

Suomalaisissa yrityksissä on keskitytty vuosikausia niin vahvasti rakenteisiin, että ulkoisen uhan tunne on etääntynyt laajasti ihmisiltä kaikilla tasoilla. Huoli asiakkaiden sielujen jatkuvasta voittamisesta on korvautunut taistelulla selviytyä annetuista sisäisistä tehtävistä ja huolella omasta “asemasta” alati enemmän tehoa etsivässä yrityksessä. Tämä siitä huolimatta, että ulkoinen uhka on nyt suurempi kuin koskaan ennen globaalin digitalisaation tuoman uudenlaisen kilpailun johdosta.

Kurssin oikaisu ei kuitenkaan vaatisi sittenkään paljoa; keskitytään korjaamaan kaikki ne rakenteet ja palkitsemismallit, jotka eivät ohjaa ja vapauta kaikkia tekemään siiloitta yhteistyötä ja etsimään jatkuvasti oikeita asiakkaiden tarpeita.

Hemingway sitaatin “then suddenly”-osio vältetään vaihtamalla startup mindsettiin, jossa siilottomasti pyritään auttamaan, oppimaan ja uusiutumaan yhdessä.

Evoluutio on suosinut yhteistyökykyisiä läpi ihmisen historian ja tulee tekemään sitä jatkossakin.

ScreenHunter_297 Sep. 16 07.59

Kuvat: http://www.goodreads.com/quotes

4 replies
    • Tuomo Sihvola
      Tuomo Sihvola says:

      Kiitos Pasi!
      Meille startup-moodia kuvaavat
      – tuo asiakkaan tarpeen jatkuva etsiminen/kuuntelu,
      – halu kehittää ja haastaa omia toimintamalleja jatkuvasti, ja
      – me yhdessä.
      Uskomme, että nykyisessä kiihtyvässä kilpailussa menestyäkseen yrityksien pitää virittää itsensä kokonaisuudessaan (tuotantolinjalta johtoon) tilaan, missä kaikkien positiivisena huolena on “tehdäänhän me oikeita asioita ja oikealla tavalla”.

      Reply
      • Pasi
        Pasi says:

        Kiitos! Tuo on kyllä minun mielestäni aika utopistista suomalaisissa nykyfirmoissa. Noinhan sen tietysti pitäisi olla. Onko tästä positiivisesta huolesta käytännön kokemuksia ja esimerkkejä?

        Reply
        • Tuomo Sihvola
          Tuomo Sihvola says:

          Haluan uskoa että esimerkkejä on itse asiassa kaikkialla Suomessa… siis siellä, missä on hyvää johtajuutta ja sitähän on kaikkialla. Johtajuutta, joka pitää huolen, että puhutaan asioista ja asiasta. Johtajuutta joka osaa pitää ihmiset kiinni “ulkoisissa uhissa” eikä sisäisessä maailmassa.
          Kokonaan eri asia missä suhteessa management ja leadership ovat missäkin yhteisössä ja yrityksessä. Toinen tapa ilmaista se mitä yritin kirjoituksessa olisi ehkä että Suomessa on päässyt management liian suureen rooliin suhteessa leadershipppiin? Vai miten itse näet Pasi?

          Reply

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *