Tunteet ja menestyksekäs liiketoiminta

Oppiminen on kestävin kilpailuetu. Sinulle lienee jo itsestäänselvää, että maailma on yhä kompleksisempi ja nopeammin muuttuva. Startupit, Teal-organisaatiot, kasvuhakkerointi ja ketteryys jne. vastaavat tähän huutoon.

Tunteet ohjaavat oppimista

Lorea Martinez kirjoitti oppimiseen liittyvästä aivotutkimuksesta nasevan blogitekstin otsikolla: “Tunnemme, siksi opimme”, perustaen ajatuksiaan Mary Helen Immordino-Yang:n kirjaan Emotions, Learning and the Brain. Artikkelissa esitetään kolme tärkeintä tutkimuslöydöstä:

  1. Fokusoimme ajattelumme vain itsellemme merkityksellisiin asioihin. On neurobiologisesti mahdotonta rakentaa muistijälkiä, syventyä kompleksisiin ajatusrakennelmiin tai tehdä merkittäviä päätöksiä ilman tunteita. Aivomme eivät hukkaa energiaa asioihin, jotka eivät ole meille omakohtaisesti tärkeitä.
  2. Tunteet ohjaavat kognitiivista oppimista ja päätöksentekoa. Perinteisesti tunteiden on ajateltu olevan etenkin akateemisen oppimisen esteenä. Tunteet kuitenkin ohjaavat ajatteluamme, jopa hyvinkin rationaalisina pidetyissä aiheissa, kuten insinööritieteet tai liike-elämä. Käsitteiden väliset tunneyhteydet ovat avain syvempään ymmärrykseen.
  3. Tunteet auttavat meitä soveltamaan tietoamme arjessa. Tiedon ja ymmärryksen hankkiminen eivät vielä riitä. Tunteiden avulla osaamme tunnistaa ja palauttaa relevantin tiedon mieleemme tilanteen niin vaatiessa.

Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että tunnetaitojen kehittäminen, saati tunteiden tuominen ylipäänsä äärirationaaliseen liike-elämään pitäisi olla jokaisen yritysjohtajan ykkösagendalla. Kuten myös liiketoimintalähtöinen yhteisöllinen oppiminen, josta blogasimme edellisessä kirjoituksessa.

 

 

Fail fast

Fail Fast – kupla

Suomalainen yrittäjä ei osaa eikä uskalla epäonnistua? Kun tapaa sekä startup-yrittäjiä että jo vakiintuneiden yritysten toimitusjohtajia, huomaa nämä väitteet vanhanaikaisiksi. Nykyään Suomessa epäonnistumisia juhlitaan kuplivalla, virheiden teosta puhutaan avoimesti ja mokaamisen katsotaan kuuluvan asiaan. Hyvä niin. Suomalaiset kaipaavat positiivista innostamista ja lempeämpää suhtautumista omiin virheisiin.

Fail fast. Succeed faster.

Epäonnistuminen koulii kilpailukykyisemmäksi, mokat ovat oppirahat, jotka virheistä maksetaan tiellä menestykseen.  Juuri niin, mutta tässä piilee myös Fail fast – kupla. Pelkkä virheiden tekeminen ja sen jälkeenpäin toteaminen ei nimittäin riitä.

Virheistä pitää myös pystyä omaksumaan sen tarjoilema opetus

Entisenä lastentarhanopettajana minun on helppo saarnata aiheesta niin uusille startup yrittäjille, kuin kokeneille toimitusjohtajille. Kestävä oppiminen perustuu ennen kaikkea itsereflektioon eli kykyyn arvioida omia kokemuksiaan. Omaa oppimista tarvitaan uuden oppimisen pohjaksi – eli kestävä ja validoitu oppiminen on paljon muutakin kuin tapahtuneen toteamista tai tiedon prosessointia. Virheistä oppiminen edellyttää sitä, että hyödynnetään niistä saatu kokemus tulevaa varten.

Oppiminen on aina omien uskomusten paikkaansa pitävyyden tutkimista

Eli luodaan hypoteesit ja onnistumiskriteerit etukäteen, mietitään systemaattisesti, mitä hypoteesien avulla ollaan mittaamassa ja millä mittareilla.Sitten toimitaan, jonka jälkeen analysoidaan tulokset ja opitaan.

Build – Measure – Learn & Fail fast

Validoitua oppimista ei tapahdu vain kokemalla jotakin tai tietämällä oppimisen metodin. Oppiminen on systemaattista ja kurinalaista toimintaa, Ja jos oppimista ei tapahdu, ei epäonnistumisen myötä makseta oppirahoja vaan pelkkiä rahoja. Fail fast – kupla.

Toki oppia voi myös siten, että miettii jälkeenpäin, mitä tuli tehtyä eikä tee sitä enää toiste. Kuljeskella maailmassa lasten lailla tutkien ja ihmetellen ja oppia asiat kantapään kautta.

Ongelmana on vain se, että siinä, kun lapsella on biologian ansiosta useita vuosia aikaa tutkiskella maailmaa ja kehittää sitä kautta kognitiivista kapasiteettiaan, yrittäjällä ei ole resursseja käyttää oppimiseen liian kauaa. Kurinalainen metriikkojen luominen, systemaattinen analyysi ja toimiminen niiden pohjalta säästää resursseja: aikaa ja rahaa.

Oppiminen on investoimista kestävään liiketoimintaan.

Metodin osaaminen teoriassa tai kokemus epäonnistumisesta ei vielä varmista oppimista tai tulevaa menestystä. Tuotteen ja palvelun, liikeidean pivotointi pelkkään analyysiin perustuen vaatii rohkeutta. Paniikki liikevaihdosta pitää pystyä pitämään kurissa, jos haluaa panostaa oppimiseen. Kylmäpäisyyttä tarvitaan.

Uskalla siis epäonnistua, mutta tee se hallitusti panostaen systemaattiseen oppimiseen.

Rohkeasti kohti uutta menestystä!