Fail fast

Fail Fast – kupla

Suomalainen yrittäjä ei osaa eikä uskalla epäonnistua? Kun tapaa sekä startup-yrittäjiä että jo vakiintuneiden yritysten toimitusjohtajia, huomaa nämä väitteet vanhanaikaisiksi. Nykyään Suomessa epäonnistumisia juhlitaan kuplivalla, virheiden teosta puhutaan avoimesti ja mokaamisen katsotaan kuuluvan asiaan. Hyvä niin. Suomalaiset kaipaavat positiivista innostamista ja lempeämpää suhtautumista omiin virheisiin.

Fail fast. Succeed faster.

Epäonnistuminen koulii kilpailukykyisemmäksi, mokat ovat oppirahat, jotka virheistä maksetaan tiellä menestykseen.  Juuri niin, mutta tässä piilee myös Fail fast – kupla. Pelkkä virheiden tekeminen ja sen jälkeenpäin toteaminen ei nimittäin riitä.

Virheistä pitää myös pystyä omaksumaan sen tarjoilema opetus

Entisenä lastentarhanopettajana minun on helppo saarnata aiheesta niin uusille startup yrittäjille, kuin kokeneille toimitusjohtajille. Kestävä oppiminen perustuu ennen kaikkea itsereflektioon eli kykyyn arvioida omia kokemuksiaan. Omaa oppimista tarvitaan uuden oppimisen pohjaksi – eli kestävä ja validoitu oppiminen on paljon muutakin kuin tapahtuneen toteamista tai tiedon prosessointia. Virheistä oppiminen edellyttää sitä, että hyödynnetään niistä saatu kokemus tulevaa varten.

Oppiminen on aina omien uskomusten paikkaansa pitävyyden tutkimista

Eli luodaan hypoteesit ja onnistumiskriteerit etukäteen, mietitään systemaattisesti, mitä hypoteesien avulla ollaan mittaamassa ja millä mittareilla.Sitten toimitaan, jonka jälkeen analysoidaan tulokset ja opitaan.

Build – Measure – Learn & Fail fast

Validoitua oppimista ei tapahdu vain kokemalla jotakin tai tietämällä oppimisen metodin. Oppiminen on systemaattista ja kurinalaista toimintaa, Ja jos oppimista ei tapahdu, ei epäonnistumisen myötä makseta oppirahoja vaan pelkkiä rahoja. Fail fast – kupla.

Toki oppia voi myös siten, että miettii jälkeenpäin, mitä tuli tehtyä eikä tee sitä enää toiste. Kuljeskella maailmassa lasten lailla tutkien ja ihmetellen ja oppia asiat kantapään kautta.

Ongelmana on vain se, että siinä, kun lapsella on biologian ansiosta useita vuosia aikaa tutkiskella maailmaa ja kehittää sitä kautta kognitiivista kapasiteettiaan, yrittäjällä ei ole resursseja käyttää oppimiseen liian kauaa. Kurinalainen metriikkojen luominen, systemaattinen analyysi ja toimiminen niiden pohjalta säästää resursseja: aikaa ja rahaa.

Oppiminen on investoimista kestävään liiketoimintaan.

Metodin osaaminen teoriassa tai kokemus epäonnistumisesta ei vielä varmista oppimista tai tulevaa menestystä. Tuotteen ja palvelun, liikeidean pivotointi pelkkään analyysiin perustuen vaatii rohkeutta. Paniikki liikevaihdosta pitää pystyä pitämään kurissa, jos haluaa panostaa oppimiseen. Kylmäpäisyyttä tarvitaan.

Uskalla siis epäonnistua, mutta tee se hallitusti panostaen systemaattiseen oppimiseen.

Rohkeasti kohti uutta menestystä!

 

 

 

Yrityksen sisäiset start-upit liiketoiminnan uudistajana

Olemme olleet vuosien mittaan perustamassa ja rakentamassa useita ison yrityksen sisäisiä start-uppeja. Mukana on ollut uudenlaisten kuluttajalaitteiden, yrityslaitteiden, yritysjärjestelmien, kuluttajan Internet palveluiden ja teknologian kehittämistä – kaikkea noita start-up moodissa.

Viimeisen reilu puoli vuotta olemme analysoineet mitä tuli tehtyä, mitä ja miten yritys hyötyi toiminnasta, mitä pitäisi tehdä paremmin ja ennen kaikkea mitä arvoa yrityksen sisäisille start-upeilla voisi olla yritykselle. Toiminta sinänsä on tyypillisesti kalliimpaa kuin ns. oikeiden start-uppien eikä onnistumisprosentti ole välttämättä sen parempi kuin start-uppien yleensäkään – huolimatta ison yrityksen periaatteellisista mahdollisuuksista auttaa start-uppia monin tavoin. Joten mitä muuta arvokasta toiminnalla saavutetaan paitsi mahdollisesti uutta liiketoimintaa?

Olemme tulleet siihen tulokseen, että yrityksen sisäisen start-uppauksen hyödyt itse asiassa oikein tehtynä ovat suuremmat kuin “pelkkä” uusi tuote tai palvelu. Nämä vaikeammin mitattavat hyödyt liittyvät yrityskulttuurin luontevaan yhdessä tehtyyn uudistamiseen, yrityksen tarvitsemiin tulevaisuuden kompetensseihin ja uusiin tapoihin tehdä asioita.

Sisäinen start-uppaus auttaa yritystä rakentamaan uudistumistaan tukevaa yrityskulttuuria. Toiminta ohjaa luonnostaan seuramaan laajasti mitä ympärillä tapahtuu. Uusia lähtöjä opitaan miettimään jatkuvasti, opitaan haastamaan rakentavasti nykyiset toimintamallit sekä opitaan reagoimaan yhä nopeammin liiketoimintaympäristön radikaaleihin muutoksiin.

Sisäinen start-uppaus auttaa identifioimaan ja rakentamaan yritykseen tarvittavia tulevaisuuden uusia kompetensseja. Start-upit tyypillisesti tähtäävät tulevaisuuden markkinoille uudella tuotteella ja uudenlaisella liiketoimintalogiikalla, jolloin niihin käytännössä hankitaan jo nyt sellaista osaamista yrityksellä pitää tulevaisuudessa olla.

Sisäinen start-uppaus haastaa laajasti kaikki yrityksen funktiot miettimään miten uuden tekemistä pitää ja voi tukea sekä miten asioita tulee tulevaisuudessa tehdä.

Sisäisellä start-uppauksella on myös vahva yritykseen sitoututtava ja henkilöstöä kehittävä voima. Omien sekä yhteisten uusien ajatusten eteenpäin vieminen tarjoaa usein yrityksissä poikkeuksellisen omistajuuden asialle.

Uskomme että sisäinen start-uppaus on yksi parhaita keinoja haastaa ja uudistaa yritystä laajasti. Suomi tarvitsisi nyt puheitten lisäksi laajaa ja ennakkoluulotonta uuden luomista erityisesti myös yritysten sisällä.

Mitäs ajatuksia teissä lukijoissa moiset väitteemme herättävät?

tuomo.sihvola@prominda.com ja seppo.pyhalammi@regeneroconsulting.com